Chapter Text
Ratinan Hesburgerissa oli hurja ruuhka. Ruuhka oli yhtä paha kuin Hatanpään valtatien risteyksessä samaan aikaan, eli kello 16 jälkeen. Kaikkia vitutti. Hesburger toimi alivoimalla, koska AGT rutto oli saanut suurimman osan työntekijöitä, vaikkeivat olleet AGT:lla käyneet (Luka kävi EIKÄ SAANUT RUTTOA SUCK MY DICK). Dazai istui nyt Diablon kanssa, koska Aku ja Atsushi olivat molemmat kutsuttu hätätöihin.
Dazai tuli Kunikidan luokse ja valitti, ettei jaksa vahtia lasta: "Minulla on aivan järkyttävä paskahätä." Kunikida otti suloisen pikku Diablon syliinsä. Pikkuinen ihmetteli Kunikidan blondia pitkää rotanhäntää. Hän siirtyi toimimaan kassalle lapsen kanssa, se olisi hygienisempää. Pian hänen puhelinkin soi. Saatanaaaaaa. Kunikida oli kunnolla ylityöstetty. Hän vastasi puhelimeen vaivasesti saatuaan sen taskustaan käteensä hän vastasi ja kuuli äänen. "Hei rakas kutlipultsi mamma mussukka, täällä on mamma Doppo, sain uuden Nokian puhelimen. Isoisäsi kuoli tuossa minuutti sitten ja jätti meille ison perinnön. Lähdemme Espanjaan perustamaan suomalaisen karaokebaarin, niin sinä saat meidän rakkaan mökkimme hoidettavaksi. Adios!" kuului kimeän vanhemman naisen ääni puhelimesta. Mamma Doppo saatuaan sanotuksi asiansa löi luurin korvaan.
Kunikida kutsui hesen hätäkokoukseen.